HUOM!
Tämä artikkeli on lainattu Energiavahti oy:n luvalla suoraan https://evlataa.fi sivustolta, ilman muutoksia sisältöön. Kiitos Energiavahti Oy!
Tässä artikkelissa käymme läpi syitä hankkia sähköauton latausasema omakotitaloon, millainen latausasema sinulle sopii ja kerromme miten sellaisen asennus tapahtuu.
Aivan perustietoja sähköauton akuista tai lataamisesta emme käy tässä artikkelissa läpi. Niitä löydät esimerkiksi Motivan oppaasta
”Sähköauton ostajan ABC” tai SESKO:n lataussuosituksesta.
Keskitymme enemmän käytännön asioihin ja vastaamme kysymyksiin, joita sinulle todennäköisesti herää asiaan liittyen, kun alat kiinnostua sähköautoilusta tai ehkäpä, kun olet jo hankkinut sellaisen.
Miksi latausasema on pistorasiaa parempi latauspiste?
Latausteho
Monen sähköauton mukana toimitetaan latauskaapeli, jonka voi kytkeä aivan tavalliseen kotitalouspistorasiaan ja se onkin useimmille ensimmäinen tapa ladata sähköautoa. Suurin osa näistä latauskaapeleista on rajoitettu 8 Ampeerin virralle, joka tarkoittaa 1,8 kW lataustehoa eli hieman selkokielisemmin n. 100km latausta 10-12 tunnin aikana.
Mm. kansainvälisen sähköalan standardointiorganisaatio IEC:n kansalliskomitea SESKO neuvoo yllämainitussakin lataussuosituksessaan, että pitkäaikainen kotitalouspistorasiasta otettava virta tulisi rajoittaa tuohon 8 Ampeeriin.
Voidaan siis todeta, että tuon enempää tehoa ei pistorasiasta lataamalla ole saatavilla, sillä vaikka aina välillä törmää lupauksiin erilaisista suurempaa tehoa kestävistä pistorasioista, niin ei sellaisia ole ainakaan EU:n standardeihin normaalia pistorasiaa tehokkaampana turvallisena lataustapana hyväksytty, vaikka näitä ”supersukoja” onkin keikkunut lausuntokierroksilla jo vuosia.
Pistorasia siis puolustaa paikkaansa edullisena tapana ladata sähköautoa, kun tehoa ei yksinkertaisesti tarvita enempää, kuten pieniakkuisissa pistokehybrideissä tai jos tehoa ei vain ole saatavilla enempää, kuten vaikkapa taloyhtiöiden autolämmityskaapeloinneista.
Suurin osa sähköautoilijoista päätyykin hankkimaan Type-2 latausaseman kotiinsa juuri siksi, että sillä voidaan toteuttaa moninkertainen latausteho pistorasiasta lataamiseen verrattuna. Kotilatausasema asennetaan useimmiten 11 kW tehoisena, jolla saa kahdessa tunnissa 100km latausta, mutta tuonkin latausnopeuden tuplaaminen 22 kW latausasemalla on joissain kohteissa mahdollista.
Turvallisuus
Viime vuosituhannella rakennetuissa taloissa on hyvin yleistä, että sähkökaapelit kulkevat rakenteiden eristeissä tai niiden päälle on asennettu myöhemmin lämmöneristeitä. Kovin usein siitä ei onneksi ole koitunut ongelmia, koska ulkopistorasioita käytetään harvoin pitkiä aikoja suurilla tehoilla. Sähköauton lataaminen on verrattavissa esimerkiksi siihen, että ulkopistorasiasta käyttäisi putkeen 12 tuntia sähkösavustinta. Sellaista harva jättäisi yksikseen, ellei tiedä tarkalleen, että sähköasennukset ovat varmasti kunnossa.
Siksi pitäisin erityisen tärkeänä, että latauspisteen kaapeloinnin turvallisuus voidaan todentaa. Usein se ei onnistu, koska kaapelit on upotettu rakenteisiin. Siksi 12 tuntia putkeen käytettävälle sähkösavustimelle tai sähköauton latauspisteelle kannattaakin asentaa oma kaapeli sähkökeskukselta asti oli kyseessä sitten lataaminen pistorasiasta tai tehokkaampi sähköauton latausasema.
Toinen ongelma on pistorasian kunto. Pistorasia voi olla vanha ja/tai heikkolaatuinen ja kontaktipinnat huonossa kunnossa.
Käyttömukavuus
Omasta mielestäni tämä on hyvin tärkeä seikka. Reissun päällä latausjohtoa joutuu pakkailemaan autoon ja sieltä pois ihan tarpeeksi. Etenkin aamulla töihin lähtiessä on kiva vain ottaa kaapeli irti autosta ja tökätä se latausaseman pidikkeeseen.
Kiinteällä kaapelilla varustetulla latausasemalla vältetään myös väistämättä jossain vaiheessa eteen tuleva viheliäinen tilanne, kun hidaslatauskaapelia tarvitsisi reissussa ja se onkin kodin seinällä eikä auton takaluukussa.
Kuinka tehokas latauspiste omakotitaloon voidaan asentaa?
Omakotitaloon on ostettu sähköverkkoyhtiöltä tietyn kokoinen sähköliittymä, joka määrittelee suurimman mahdollisen tehon.
Liittymäkoot kerrotaan muodossa montako vaihetta ja kuinka paljon virtaa per vaihe.
Nykyään sähköliittymät ovat lähes poikkeuksetta kolmivaiheisia.
Sähköliittymäsi koon näet sähkönsiirtolaskultasi.
Olemme laskeneet auki alla olevaan taulukkoon mitä yleisimmät liittymän koot tarkoittavat käytettävissä olevana tehona.
Päävaroke | Enimmäisteho (kolmivaiheisena) | Enimmäisteho yhdestä vaiheesta |
3×25 A | 17,3 kW | 5,7 kW |
3×35 A | 24,2 kW | 8 kW |
3×50 A | 34,6 kW | 11,5 kW |
3×63 A | 43,6 kW | 14,5 kW |
Taulukko 1. Sähköliittymän teho
Taulukosta voidaan jo suoraan päätellä, että 11 kW latausasema nappaa suurimman osan 3×25 Ampeerin sähköliittymän kapasiteetista. Ainakin yöllä 11 kW lataus tosin onnistunee, jos taloa lämmitetään jollain muulla, kuin sähköllä, mutta mistä sitten tietää varmaksi paljonko tehoa lataukselle voisi ottaa?
Sähköverkkoyhtiösi kertoo sinulle pyynnöstäsi paljonko sähköliittymäsi huipputeho on ollut. Saat heiltä yleensä myös tuntikohtaiset tehotiedot esimerkiksi vuoden ajalta joko taulukkona tai graafisessa muodossa.
Niitä tarkastellessa tulee kuitenkin huomata, että sähkömittarit keräävät dataa tunneittain eli huipputeho on tehonkulutus tunnin keskiarvona. Esimerkiksi työkoneet tai kodinkoneet saattavat aiheuttaa lyhyempi, mutta korkeampia tehopiikkejä.
Yksinkertaistetusti kuitenkin liittymän enimmäisteho vähennettynä liittymän huipputeholla kertoo miten tehokkaan latausaseman kanssa ei tule ongelmia etkä joudu miettimään sähkönkäyttöäsi.
Mittauksia ja päätelmiä
Nykyään ainakin lähes kaikki sähköverkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen online-palvelun, josta voi tarkastella tuntikulutuksiaan.
Yllä oleva kuva on otettu Nurmijärven Sähkön Venla-palvelusta, jossa asiakas voi seurata omaa sähkön käyttöään. Kuva esittää pienen sähkölämmitteisen omakotitalon tuntitehoja helmikuun 2021 aikana. Tehoissa on mukana jo sähköauton lataus 3,3 kW latausteholla, joka näkyy grafiikasta hyvin, kuten myös ulkolämpötilan vaikutus lämmityksen ottamaan tehoon. Tuosta voi päätellä, että voisin hyvin asentaa yksivaiheisesti lataavaa Nissaniani varten Wallen 7,2 kW latausaseman, joka osaa ottaa tehoa kahdesta vaiheesta, ja yhdistää ne yhdeksi tehokkaammaksi vaiheeksi, jolla saisin Nissaniin niin paljon tehoa, kuin se kykenee ottamaan eli 6,6 kW. Jos käytössäni olisi ollut 3-vaiheisesti lataava auto, niin voisin asentaa kolmivaiheisen latausaseman ja rajoittaa sen ottaman tehon 7 kW:iin eli 3×10 A virralle.
Joku kuitenkin ihmettelee, että miksi en ottanut käyttöön niin tehokasta latausta, kuin olisin voinut: Asuin tuossa vuoden pätkän vuokralla etsiessä omaa taloa, joten en jaksanut nähdä kovin paljoa vaivaa asian eteen. Muutin viime viikolla vihdoin omaan taloon, jossa tarkoitus asustella pitkään, joten tulen varmasti kirjoittamaan millaisen latausratkaisun tänne rakentelen, kunhan alan uusimaan sähköjä.
Tilatessasi meiltä sähköauton latausaseman asennettuna hinta sisältää latausaseman tehon rajoittamisen sähköliittymääsi sopivaksi sähköasentajamme arvion mukaisesti. Rajoitusten määrittely saadaan kuitenkin tehtyä huomattavasti tarkemmin eli mahdollisimman suuri osa vapaasta kapasiteetista otettua käyttöön, jos pyydät ennakkoon sähköverkkoyhtiöltäsi tuon tuntitehohuipun tai otat sähköverkkoyhtiön Online-palvelun auki asentajaamme varten.
Dynaaminen kuormanhallinta apuun
Ylempi sepustukseni menee joskus hieman yli hilseen jopa sähköalan ammattilaisilta. Onneksi siihen on helppo apu, nimittäin kuormanhallinta.
Sähkökeskukseen asennetaan mittari, joka mittaa realiaikaisesti sähköliittymän ottamaa tehoa ja kertoo latausasemalle paljonko se saa milläkin hetkellä tehoa ottaa.
Dynaaminen kuormanhallinta on iso apu myös silloin, jos talossasi on suuria hetkellisiä kulutuspiikkejä tai haluat ladata sähkölämmitteisessä talossa nopeammin lämmityskauden ulkopuolella.
Usein lataaja joutuu myös huolehtimaan, että lataus ja sähkökiuas eivät ole samaan aikaan päällä, mutta kuormanhallinta huolehtii puolestasi siitä, että sähkösauna ja sähköauton lataus eivät aiheuta vaivaa.
Verkkokaupastamme löytyy latausasema, johon voit tilata optiona dynaamisen kuormanhallinnan.
Miten latausaseman asennus käytännössä tapahtuu?
Aivan ensiksihän tulee eteen se, että pitää hankkia latausasema ja useimmiten sille myös asennus. Olen törmännyt jokusen kerran siihen, kun autoliike on myynyt auton mukana latausaseman, josta on käynyt ilmi, että sen tehoa ei ole voinut rajoittaa tai siihen ei ole ollut saatavilla kuormanohjausta tai sitten latausasema on ollut liian pienitehoinen asiakkaan tarpeisiin.
Perinteinen tapa tilata sähköasentaja asentamaan latausasemaa on soittaa puhelimella sähköasennusliikkeeseen, josta mongerretaan jotain epämääräistä hinnasta ja usein tilaus otetaan vastaan asennustöitä tehdessä sen verran kiireisessä paikassa, että puhelusta ei muisteta tuon taivaallista enää seuraavana päivänä. Tiedän tuon menevän usein noin, koska itsekin olen sortunut aivan samaan firman alkuaikoina siinä vaiheessa, kun töitä alkoi olemaan hieman enemmän, kuin mitä ehdittiin organisoimaan.
Siksi olemme kehittäneet latausasemia varten verkkokaupan, josta voit ostaa latausaseman asennettuna. Hinta on selkeästi tiedossa etukäteen ja vapaita asennusaikoja voit tarkastella ennen tilauksen tekemistä tuotesivuilta. Kassan jälkeen pääset varaamaan varauskalenteristamme asennuksen mieleisellesi päivälle.
Pääsääntöisesti omakotitaloissa on kahdenlaisia asennusympäristöjä. Me olemme nimenneet asennusympäristö A:ksi kohteen, jossa latausaseman ja sähkökeskuksen välinen kaapelointi on kevyt ja asennusympäristöksi B:ksi kohteet, joissa se on työläämpi mm. useiden läpivientien vuoksi.
Alla oleva kuvasarja kuvaa melko tyypillistä latausaseman asennusta (asennusympäristö A), jossa pääkeskus ja parkkipaikka sijaitsevat autokatoksessa tai ulkorakennuksessa eli johdotusmatka ja läpivientien määrä pysyvät maltillisina, jolloin sähköasentaja pyörii nurkissasi yleensä enintään puoli työpäivää ja voit alkaa lataamaan autoasi. Haastavampi asennusympäristö ottaa yleensä yhden työpäivän verran aikaa.
Mikäli käyttöön otetaan dynaaminen kuormanhallinta, niin tulee huomioida, että latausasemaa tulee syöttää pääkeskukselta eli keskukselta, jossa on sähköverkkoyhtiön mittari.
Tarvittavat dokumentit
Sinun tulisi aina saada latausaseman asennuksesta pöytäkirja tai vähintään tarkastusmittausten tulokset tulee olla kirjattuna esimerkiksi laskulle.
Latausaseman asennuksen jälkeen tulee tarkastusmittauksilla todeta mm. vikavirtasuojan toiminta sekä syötön automaattinen poiskytkeytyminen.
Me testaamme lisäksi latausaseman omat suojalaitteet simuloivalla vikatesterillä ja testaamme mm. tasasähkövian tunnistimen toiminnan, vaikka näitä ei määräysten mukaan olekaan pakollista tehdä.
Latausaseman ja asennuksen hinta selviää, kun:
Tutustut tarjontaan verkkokaupassamme
Ps.
Voimavirtarasiaan kytkettävät sähköauton latausasemat
Markkinoilla on useita Type-2 latausasemia, jotka voidaan liittää voimavirtapistokkeeseen.
Pienjännitesähköasennusten standardi SFS-6000-7-722.55.101.2 kohta kuitenkin toteaa latauslaiteasennuksista, että siirrettävät pistorasiat (mukaan lukien Type-2) eivät ole sallittuja eli latausasema tulisi liittää kiintästi kiinteistön sähköverkkoon ellei kyse ole selvästi laitestandardin mukaisesta latauskaapelista eikä kiinteästä latausasemasta.
Kysyin asiaa vielä TUKES:sta, josta sitä kommentoitiin näin:
”Kohdan käsitän niin, ettei latausasemaa tule toimittaa varustettuna voimapistotulpalla, vaan se liitetään ainakin ½-kiinteästi liitosrasialla. Näissähän puhutaan jo isoista tehoista, joiden liittäminen hallitsemattomasti jokaiseen vastaantulevaan voimapistorasiaan on riski.”